TEOS: Henna-Riikka Halonen – Placeholder

2017 | kesto 07:43

Kuvaus teoksesta

Videossa Placeholder empatian puute on saanut ihmisen kääntymään koneiden puoleen. Virtuaalisesta, elottomasta materiaalista (objekteista) on tullut tietoisia olentoja, jotka pystyvät jäljittelemään ihmismäistä toimintaa, kertomaan tarinoita ja viettelemään. Teoksessa kuvataan hetkeä, jolloin tekoäly on kehittynyt niin pitkälle, että tietokoneet pystyvät ajattelemaan ja oppimaan omatoimisesti. Teoksen innoittajina ovat toimineet sekä tekoälytutkimuksen ja biotekniikan viimeaikaiset kehitysaskeleet että varhaisempi tekoälytutkimus, kuten Turingin testi ja Eliza-tietokoneohjelma. Teos on tehty yksinomaan löydetyistä, vapaasti käytettävistä materiaaleista ja animaatioista.

Tietoja taiteilijasta

Henna-Riikka Halonen valmistui taiteen kandidaatiksi Limerick School of Art and Designista Irlannissa 2002 ja maisteriksi Goldsmith Collegesta Lontoossa vuonna 2006. Hän suorittaa paraikaa Kuvataideakatemiassa tohtoriopintoja. Hänen teoksiaan on nähty viime vuosina useilla kansainvälisillä festivaaleilla ja näyttelyissä mm. Sydney Biennale 2014, Eyebeam New Yorkissa (2013), Gallery Factory Soulissa, Koreassa (2012), Transmediale 2012 Berliinissä, Berwick Gymnasium Gallery Isossa-Britanniassa (2010), Collective Gallery Edinburghissa, Skotlannissa (2009) ja International Incheon Women Artstis’ Biennale Koreassa (2007).

 

Teoksen teemat

Tietokone ja alkukantainen keinoäly luotiin alun perin tekemään suurempi määrä laskutoimituksia nopeammassa ajassa mitä ihminen pystyi tekemään. Yksinkertaistetusti keinoäly on tietokoneohjelma, joka pystyy itsenäisesti käsittelemään tietoa ja jopa toimimaan käsittelemänsä tiedon pohjalta.

Keinoäly on esimerkiksi ihmistä nopeampi käsittelemään tietoa tai laskemaan. Ihminen taas eroaa keinoälystä ja koneista esimerkiksi luovuutensa kautta. Jotkut keinoälyyn perustuvat robotit pyrkivät imitoimaan ihmisen käyttäytymistä, empatiaa ja tunnistamaan tunteita, mutta tässä ei ole vielä päästy inhimilliselle tasolle.

Keinoälyä esiintyy kaikkialla elinympäristössämme enenevässä määrin. Esimerkiksi internetissä asiakaspalvelun chatit ja älypuhelimien ääniohjaus ovat keinoälyohjelmia. Älykotien tekniikka ja esineiden internet sisältävät keinoälyä, kuten myös esimerkiksi suoratoistoviihdepalvelut, jotka tarjoavat käyttäjille uusia elokuvia katsottavaksi tai musiikkia kuunneltavaksi. Myös useissa tietokonepeleissä on tietokoneen ohjaamia hahmoja, jotka oppivat vuorovaikutuksessa pelaajan kanssa. Itseajavia autoja testataan jo liikenteessä, ja on esitetty että keinoälyn ohjaamat laitteet ja robotit korvaavat tulevaisuudessa esimerkiksi jopa asianajajan tai kirurgin työn.

Vaikka keinoäly auttaakin ihmisiä monella saralla, siitä esitetään myös paljon uhkakuvia. Sotilaslennokeissa oleva keinoäly päättää itsenäisesti ketä pommittaa, mutta keneen se osuukaan? Keinoälyn ja robottien uhataan vievän ihmisten työpaikat. Mitä tapahtuu kun keinoälystä tulee ihmistä älykkäämpi?

Kirjaudu sisään tästä katsoaksesi palvelun videoita.